Loppuu se hyvänolon tunne!

Että yrittävät sitten töillä vissiin tappaa! Taas alakaa tuntua että 12 tunnin päivä on vasta alkusoittoa. Ja sitten ei tajuta ettei yksi ihiminen voi käytää 10 laitetta samaan aikaan. Eniten tympäsee se ettei tämä tilanne helpotu ainakaan kuukauteen... Saas nähä miten äijän käy.
Huomennna ois sitten luvassa saunomista. Tai niin ainaskin suuniteltiin firman porukan kesken. Tai eikait siinä se saunominen oo tärkeetä vaan viina. Se on jotenkin outo tunne kun toivoo erään henkilön olevan siellä mutta sitten ei toivo koska voi nolata ittensä humalaspäissään... Tai jos tarkemmin aatellaan niin tulis vaan, pikkasen muutus tuo arkirutiini!
Tajusin juuri että en ole ollut juuri kättelyä suuremmassa kontaktissa vastakkaiseen sukupuoleen yli 2 vuoteen. Siis ei halauksia, ei suudelmia... Ei mitään. Alkaa olla kynnys toimimiseen aika korkeella. Ei vaan uskalla rikkoa sitä "rauhaa" , enkä tiedä miten tästä pääsis. Tuntuu vaan että kaikkialla toitotetaan ihmissuhteista, ei oo enään muotia olla sinkku. Tai ehkä sitä vaan kiinnittää huomiota sellasiin uutisiin, ilmiöihin. Sen verta masokisti sitä kait on. Enkä tiiä onko mussa kuiteskin joku vika. Esimerkiksi nettitreffi palveluista en saa ikinä vastauksia. Profiiliani kyllä katsotaan mutta siihen se jää... Ha! Tv:ssä juuri menee Jorneyn:"seperate ways" jossa lauletaa..."Someday love will find you. Brake those chains that bound you..." Niinpä niin!