Tietäisimpä sen

Itsestäni on viime aikoina tuntunut siltä että vissiin mää en oliskaan niin vastenmielinen naisten mielestä kuin annan itseni ymmärtää. Oli nimittäin todella lähellä että ei ois selvinny puheilla(tai tekstiviesteillä) mutta selvisin sentään , siis sänkypuuhista. Ja sain havaita myös sen, että tietyllä tavalla sielunsukulaisiani on olemassa myös naisissa.
En silti ymmärrä täysin sitä valtavaa itseinhon määrää mitä olen tämänkin maan naisissa havainnut itseään kohtaan. Ja vielä pääsääntöisesti täysin syyttä.
Itsestäni olen havainnut sen että minulla on "kiltin pojan" maine. Eräs vertasi minua Harry Potteriin. Mutta oliko se sitten se Harryn hissukka vai kova jätkä ... Luulisin että ensimmäinen. Kait sitä pitäs itseensä jotain rosoa saaha koskapa ei se oikein tuo "kiltti poika" oo ku hyvä kaveri...
No jospa se tästä...