Nyyti nyytiäinen.

On kyllä samanlainen olo kuin nyytillä siinä kirjassa. "Hän ihan yksin asui taloaa..."
En tiiä mikä toi tämän olon nyt pintaan, mutta nyt ois kyllä kiva kun ei tarvis mennä yksinään nukkumaan. Mutta niin vaan pitää... Ois niin kiva kun ois joku jota pitää lähellä, tai joka olis lähellä. Kaikki hellät kosketukset, läheisyys, toisen läsnäolo. Nyt tarvisin sellaista. Mutta ei aina voi voittaa, ei etes joka kerta.
No jospa sitä vielä joskus ois joku jota rutistaa, pitää hyvänä. Vittu että onkin yksinäinen olo! Kaippa se tästä, ja eihän tervekätinen mies naista kaipaa! Eipä niin!